Aamulla, Britneyn herätessä, maailma hymyili. Aurinko paistoi ja taivas oli pilvettömääkin pilvettömämpi. Tästä tulisi hauska työpäivä, Britney tuumi kulauttaessaan tuoremehua kurkkuunsa.
Britney pukeutui työasuunsa, tilasi taksin työpaikalleen. Miksi hän tilasi taksin, eikä ajanut omalla autollaan, johtui siitä, ettei hän omistanutkaan autoa! Vaikka hän sitä kovasti halusikin...
Ensimmäinen Britneyn virallinen työtehtävä oli suunnitella uudelleen Mika Källbergin urheiluvaatteet. Tässäpä oli haastetta kerrakseen...
... mutta hän sevisi! Onneksi olkoon, Britney! Onnistuit! Nyt Britneyllä oli ainakin yksi syy olla ylpeä itsestään - ja työstään.
"Mutta ei noin, Mika Källberg! Tuo uusi asu on suunniteltu nimittäin vain yksityistilaisuuksia silmällä pitäen", Britney hihitti itsekseen Källbergin lähdettyä yläosattomissa urheiluvaatteissa kohti kaupunkia.
Britneyn naureskelutuokio kuitenkin päättyi hänen nähdessään erään miehen. Miehen, jonka näkeminen tulisi muuttamaan hänen elämänsä suunnan tyystin. Nimittäin hän näki itse kuvankomean Leighton Sekemoton, johon Britney sitten päättikin iskeä silmänsä! Ajatella, hän itse...
Viihdyttääkseen nuori herra Sekemotoa parhaansa mukaan, Britney päätti pitää hänelle ja muutamalle muullekin simille kummitustarinatuokion.
- Ja sitten tuli haamu...
Hetkisen tämän jälkeen hän päätti mennä jopa itse puhumaan Sekemotolle. No, ei hän tietenkään mistä tahansa aiheesta puhunut, vaan tietenkin juorusi. Aiheenaan naapurit.
Oh-hoh! Nythän hänen työpäivänsä alkoikin jo olla ohi. Tai, työsopimuksessa kylläkin luki: "Työntekijä suostuu työskentelemään viitenä päivänä viikossa, kellonaikoina 9.00-19.00, palkkanaan 240 simoleonia viikossa", mutta ei kai nyt kukaan täysjärkinen sitä noudattaisi. Niin huono se oli sopimuksena. No, eihän sitä kukaan valvonutkaan. Ihme kyllä!
Toinen osa onkin jo valmistunut. Toivottavasti piditte.